Rally Portugal

Lähinnä Britanniassa kuluneen kiihkeätempoisen kauden 1976 jälkeen Ford oli valmis viemään Aria kauemmas maailmalle 1977. Nyt oli aika hankkia kokemusta MM-ralleista.

"Tämä oli ensimmäinen kisani mannereuroopassa. Uusi kokemus, joka avarsi näkemyksiä. Oli järkyttävää nähdä kuinka köyhä maa Portugal oli. Vallankumouksesta oli kulunut vasta kolme vuotta, mutta miellyin heti maan ystävällisiin ihmisiin, joita jollain tavoin leimaa hiljainen aristokraattisuus.

Peter Bryantin kanssa harjoittelimme rallia viikkokaupalla ilman huoltoa. Niin epäammattimaista toimintaa se oli: meillä oli semmoinen ihan standardi auto, jota aina paikallisilla huoltamoilla korjautimme. Auto oli ihan rikki joka puolelta, kun harjoitukset loppui.

Kisan alkaessa olin kokemuksen puutteesta huolimatta ihan omaa luokkaa nopeudessa, koska olin hyvin oppinut ne pikataipaleet. (Kauden päättyessä maailmanmestariksi kruunattu) Björn Waldegård ei ollenkaan pysynyt perässä. Aina kun tuli rengasrikko tipahdin, nousin, tipahdin taas ja nousin uudestaan..."

Ari ajoi pohja-ajan kilpailun kuudennella EK:lla ja nousi viisi pätkää myöhemmin kärkipaikalle. Ennen kisan puoliväliä hänellä oli yli kolmen minuutin johto. Se hukkaantui rengasrikkoon, mutta pian oli Vatanen taas keulilla, missä pysyi aina EK 26:lle asti (yhteensä erikoiskokeita oli 46).

"Sillä pätkällä jonne keskeytin tulin kuitenkin maaliin ja tein kymmenen sekunnin pohjat! Mutta maalin ja AT-aseman välillä olikin yksi tiukka vasen, jota en ollut ottanut huomioon. Ajoin siinä ulos sitten. Auto osui kiveen ja pyörähti tulosuuntaan. Pohja-aika ei siinä paljon lohduttanut!

Tässäkin kisassa ehti tunnehaitari olla niin uskomattoman laaja..."