Welsh Rally

John Thomas (Arin kartturi ja ystävä):

"Ihmettelin aina kuinka pohjoismaiset kuskit voivat ajaa niin kovaa ja sitten kuulin Gerry Phillipsiltä Arista. Juttelin hänestä paikalliselle Opel edustajalle, joka suostui sponssiksi. Vaimoni vanhempien luota järjestyi Arille varavuode ja anoppini ruuat hiukan vankistivat hänen honteloa vyötäröään. Kävimme vähän ajelemassa Margamissa ja Epyntissä pikku-Cortinallani. Välillä huudahdin "minun autoni, minun autoni", mutta kun sitten kisassa olin ratissa Arin nukkuessa ja kiihdytin mutkien välillä, hän havahtui hihkaisemaan "minun autoni, minun autoni!".

Ralli alkoi Brechfan pelätyllä paloaukeapätkällä. Ylämäkeen ampaistiin korskeasti: Ari oli näyttämismielellä. Neulansilmämutkiin ei tultu edes sivuttain vaan perä edellä! Paloaukealle tultaessa katsojajoukko yllytti Aria. Vedime jo nelosella täysiä, mitä ne oikein odottivat? Minä sanon: "Ysikymppinen oikealle, varo, varo, varo!" Puhuin taatusti englantia enkä walesia, mutta Ari vastaa "toinen nyppylä, toinen nyppylä" ja pian sen perään "so sorry, so sorry", kun syöksymme 100 metriä paloaukealle. Kakkosella poika olikin sitten nopein, kolmosellakin teki hyvän ajan, mutta pian koneeseen iski paha käyntihäiriö. Se saatiin huollossa korjattua vaihtamalla virranjakaja. Oli tyypillistä Arin huumoria, että kun autossa papereitani järjestellessä kysäisin häneltä missä syötäisiin illalla, hän vastasi: "Parhaassa ravintolassa". 45 minuuttia myöhemmin löydän hänet parkkipaikan kahviossa syömässä makkaraa ja ranskalaisia, kun Opelin tiimi samaan aikaan istuu hienossa italialaispaikassa.

Seuraavaksi menetimme toisen puolen valot neljän pätkän ajaksi, kunnes kovistelin Tony Fallia, joka halusi säästää kaikki lisävalot Tony Pondia varten. Päivän sarastaessa Ari aloitti hurjan nousun. Nopean Dyfnantin pätkän maalissa hän kääntyi puoleeni hymyillen: "Tämähän on kuin Suomessa!" Olin varmaan harmaantunut, mutta on vale että pelko olisi vienyt ääneni. Minut mykisti kurkkuvirus.

Minua huvitti kuinka Opelin maahantuojatiimin väki aluksi naureskeli Arin autolle, mutta kuinka hänen aikansa sitten nostattivat siellä kulmakarvoja. Alussa Tony Pondin vauhtia ylistänyt Mike Broad alkoi kovasti kysellä meidän aikojamme. Ne saivat hänen leukansa loksahtamaan.

Brechfan pätkillä Ari oli taas nopein ja kisan puolivälissä olimme kiinni seitsemännessä sijassa. Ari raapaisi menemään oikein kunnolla ja hänen menonsa oli katsojien mukaan henkeäsalpaavaa neulansilmämutkassa. Sen jälkeinen vasen-oikea yhdistelmä on kuivalla kelillä vauhdikas. Sain kähistyksi "varo", mihin Ari kauhukseni vastasi "tiedän kyllä" ja heitti isomman vaihteen silmään! Varjoisa kohta oli valitettavasti mutainen ja suisti meidät perä edellä penkalle, jolloin ohjausvarsi katkesi. Tajusimme Opelilla olevan mahdollisuuksia tiimipalkintoon ja siksi lähdin jalan hakemaan apua. Kun Ford oli menettänyt yhden autoistaan Tony Fallinkin asenne meihin muuttui ja palasimme autollemme korjaamaan vaurioita. Tuloksena oli Opelille merkkipalkinto ja Arille 23. sija."